Esittelyvuorossa Aholan talomuseo

Keiteleen Vuonamon kylässä sijaitsevan Aholan talomuseon historiaan liittyy monenlaisia vaiheita. Alkuperäisellä paikallaan sijaitsevassa talossa kävijän on mahdollista tutustua  1800-1900 –lukujen vaihteen talonpoikaiseen elinympäristöön.

Aholan tila syntyi vuonna 1830, kun Utriala -niminen tila jaettiin kahteen osaan. Talon vanhin osa on isona tupana tunnettu huone, jonka kohdalla oli alun perin savutupa. Talon osti vuonna 1850 taitavana puuseppänä tunnetuksi tullut Ananias Huttunen, ja hänen aikanaan taloon rakennettiin sen muut huoneet: pienempi vieraita varten tarkoitettu tupa, vieraskamari, isännän kamari sekä keittiö. Huttusen sukua asui talossa lopulta aina 1970-suvulle asti. Museokäyttöön talo siirtyi vuonna 1977 Keiteleen kunnan ostettua rakennuksen.

Ison tuvan seinähirret ovat peräisin vanhasta savutuvasta. Huttusten muuttaessa taloon vanha tupa purettiin ja sen hirsistä valettiin irti lika ja noki. Samoista hirsistä koottiin sitten nykyinen tupa, joka on hieman vanha savutupaa pienempi kooltaan. Tupaan rakennettiin uloslämpiävä uuni vuonna 1921. Tuvassa on nähtävillä perinteinen savolaisista tuvista tuttu tilajako: uunin puoli on varattu naisille ja lapsille, ja vastakkainen puoli taas miesten töille. Tuvan eräänlaisena erikoisuutena on suurikokoinen puurunkoinen sorvi. Useat tuvassa esillä olevista tarve-esineitä ovat Ananias Huttusen tekemiä. Naisten puolelta löytyy mm. kangaspuut ja useita langan kehräämiseen ja vyyhteämiseen liittyviä työkaluja. Tilalla kasvatettiin itse pellavaa, ja pidettiin lampaita. Aholan talo oli lisäksi kuuluisa hevosistaan, joita löytyy edelleen talon pihapiiristä.

Pienemmästä tuvasta löytyy hieman uudempaa esineistöä: Tuvassa on mm. lankapuhelin ja radio, jotka olivat vielä viisikymmentä vuotta sitten suhteellisen harvinaisia. Nurkassa oleva harmoni muistuttaa yhdestä taloon keskeisesti liittyvästä vaiheesta: Aholassa toimi koulu Vuonamon kylän lapsille vuosina 1928-36. Koulun yhteydessä talon keittiöön valmistui vuonna 1928 laajennus: huoneeseen tehtiin tilaa ruokapöydälle, ja lisäksi samassa yhteydessä rakennettiin peräkamari. Voita valmistettiin tässä talossa nimenomaisesti keittiössä.

Tupien ja keittiön lisäksi talossa on vielä kaksi kamaria. Nurkkakamari oli tarkoitettu vieraille, ja siellä nukkuivat lisäksi myös perheen tyttäret. Isännän ja emännän makuuhuone kulkee nimellä isännän kamari. Tässä huoneessa on näytillä mm. Keiteleen kunnan keskeisen vaikuttajan ”Riskaa-Heikin” eli Heikki Jauhiaisen vanha kirjoituskone.

Aholan talomuseossa autenttisella ympäristöllä on tärkeä rooli. Talo sijaitsee alkuperäisellä vanhalla sijaintipaikallaan, ja lisäksi myös museon esineistöstä suurin osa on talon omaa.

Kesäterveisin,

Museonhoitaja Emmi Kotilehto