Ylä-Savon museot -sivusto

Ylä-Savon paikallismuseoiden kehittämishanke on päättynyt. Hankkeen sivut esittelevät jatkossakin sekä alueen museoita että kertovat hankkeen toteutuksesta ja tuloksista:

Alueen museoita
Sivulta löytyy linkki kaikkiin alueen museoihin.

Paikallismuseoiden työkalupakki
Sivulta löytyy tietoa ja neuvoja museotoimijoille.

Museokirjoituksia
Sivulta löytyy artikkeleita hankkeen eri vaiheista.

Ylä-Savon paikallismuseoiden kehittämishanke
Sivulta löytyy esittely hankkeen tavoitteista ja sen eri vaiheista.

Rauhallista joulun aikaa 

Kuva Varpaisjärven kotiseutumuseon koulunäyttelystä johon voi tutustua myös näin talvella täällä
Pulkka - Pohjois-Savon muisti

Miltä kulttuuri näyttää vuonna 2050? Entä paikallismuseot?

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti kaikille avoimen kulttuurin tulevaisuusverstaan syksyllä. Yhteiset Ylä-Savon kulttuurin kehittämishankkeet olivat aktiivisesti työssä mukana:

Leena Mulari aluetaiteilijahankkeesta
Hyvinvointia ja elinvoimaa ikäihmisille - Ylä-Savon Aluetaiteilijahanke

Salla-Mari Koistinen Yhteistyötä teatterista ja Taiteesta tuotteeksi -hankkeista
http://iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kulttuuritoimi/Hankkeet/Yhteistyota-teatterista
http://iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kulttuuritoimi/Hankkeet/Taiteesta-tuotteeksi

Ann-Mari Karvinen Ylä-Savon paikallismuseoiden kehittämishankkeesta
http://ylasavonpaikallismuseot.blogspot.fi/

Tulevaisuusverstas osoittautui tavattoman hedelmälliseksi työtavaksi: toisilleen mahdollisimman vieraat ihmiset istutettiin pöytiin 6-7 henkilön ryhmiksi. Heille annettiin kolmiportainen tehtävä jonka määrittelyssä oli sopivasti raameja ja sopivasti tilaa villimmillekin ideoille. Horisontti asetettiin vuoteen 2050. Työtavan kuvaus ja ideoinnin tulokset löytyvät täältä:

https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgRFBFd19MeFRmd0dEdVhmZ1R2YmVoQ3Q3T3pJ/view?usp=sharing

https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGga2toZ2RqVXFpZEJfVzBrZV9yM1hjamVaVFRr/view?usp=sharing

Paikallismuseot 2020 ja 2050?

Ylä-Savon paikallismuseoiden kehittämishankkeen näkökulmasta voimme miettiä millaisia paikallismuseot ovat 2050? Tuohon pohdintaan voi saada pontta ja notkeutta lukemalla tuon OKM:n tulevaisuusverstaan tuloksia ja soveltamalla tulevaisuusverstas-työtapaa.

Parhaillaan elämme vuoden 2015 viimeisiä viikkoja. Tästä on 35 vuotta aikaa vuoteen 2050. Jos ajattelemme samaa jaksoa taaksepäin, ollaan vuodessa 1980. Muutoksen vauhti yhteiskunnassa on tuona aikana ollut nopea ja suurimmat arjessa näkyvät mullistukset enimmäkseenennalta arvaamattomia. Mikä paikallismuseoissa on muuttunut 35 viime vuoden aikana ja mitä näemme seuraavien 35 vuoden aikana?

Avuksi paikallismuseoiden tulevaisuuden suunnitteluun on alla olevassa linkissä ehdotettu yksinkertaista strategiamallia, jota jokainen museo voi soveltaa omaan käyttöönsä. Aineisto on rakennettu niin, että siinä huomioidaan juuri julkaistu Ylä-Savon yhteinen kulttuuristrategia 2020:

https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgblFFanppNTVUdGc/view?usp=sharing

Mietittävää

Museo saatetaan kliseisesti kokea vain menneisyyteen keskittyvänä organisaationa mutta sen kannattaa katsoa myös tulevaisuuteensa. Museo vie tulevaisuudelle tietoa menneisyydestä. Siinä onnistumiseksi museon täytyy ajatella myös sitä, kuinka se rakentaa omaa tulevaisuuttaan, organisaatiotaan, menestyksensä mahdollisuuksia. Kuinka kokoelmat ja niihin liittyvä tieto on tallessa ja saavutettavissa? Kuinka aineistoa tutkitaan? Löytyykö museo verkosta? Onko museolla organisaationa sen tarvitsemia resursseja ja jollei, miten toimitaan niiden saamiseksi? Olisiko yhteistyössä voimaa vai toimiiko museo parhaiten yksin?

Tärkein kysymys voi kuitenkin olla se, kuinka museo osaa olla yhteisölleen merkityksellinen.
Tämä yhteisö käsittää
- sen menneen maailman ihmiset, joiden historiaa museoon on tallennettu
- sen historiallisen hetken, jossa museo juuri nyt toimii ja ne ihmiset ja ilmiöt jotka siihen kosketuksessa elävät
- sen tulevaisuuden ihmiset jotka museon tallentamaa historiaa tutkivat

Joskus museotoimijana onkin hyvä pohtia ja kirjoittaa auki
- keitä ovat olleet nämä ihmiset ja mitä ne ilmiöt, joita museomme on valinnut tallennuksen arvoiseksi menneisyyden eri vaiheissa? (tallennusvastuualue ja kokoelmapolitiikka)
- keitä ovat ne ihmiset jotka museossa toimivat ja jotka museo tavoittaa juuri nyt? (museon henkilöstö- ja yleisöpolitiikka)
- keitä ovat ne ihmiset jotka tarvitsevat museon tallentamaa tietoa tulevaisuudessa? (museon strategia ja siitä johdetut toimintasuunnitelmat)

Ja osaammeko juuri nyt, toimiessamme museoina tällä historian hetkellä, valita ne ilmiöt joita tallennetaan tulevaisuutta varten ja sen tavan toimia jolla tavoitamme oman aikamme ihmiset?

Ylä-Savon museoiden oppimis- ja opastuspalvelut, kyselyn vastaukset

Kiitos vastauksistanne joilla osallistuitte alueen museoiden oppimis- ja opastuspalveluiden kehittämiseen. Kysely oli avoinna 04.11.-30.11.2015 ja sen materiaali auttaa alueen museopedagogisen toimintasuunnitelman tekemisessä.

Yhteenveto vastauksista:

1. Olen

opettaja (8)

varhaiskasvattaja (5)

harrastajaryhmän ohjaaja

opas (1)

yksityishenkilö (2)

Muu: (4)

2. Olen käyttänyt omassa työssäni / harrastuksessani seuraavia Ylä-Savon alueen museoita

Iisalmi: Juhani Ahon museo (11) 

Iisalmi: Ylä-Savon kotiseutumuseo (5)

Iisalmi: Panimomuseo (4)

Iisalmi: Postimerkkimuseo (2)

Iisalmi: Kirkkomuseo (1)

Iisalmi: Iisalmen Luontomuseo (6)

Keitele: Aholan talomuseo (1)

Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutumuseo (6)

Lapinlahti: Suomen Asutusmuseo (7)

Lapinlahti: Bassin kirkkomuseo (2)

Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo (11)

Lapinlahti: Varpaisjärven kotiseutumuseo (4)

Lapinlahti: Hevosajoneuvomuseo Hepola (2)

Pielavesi: Pielaveden kotiseutumuseo (1)

Pielavesi: Lepikon torppa (5)

Sonkajärvi: Kansainvälinen pullomuseo (3)

Sonkajärvi: Kotiseututalo (1)

Sonkajärvi: Jyrkkäkosken ruukki (5)

Vieremä: Vieremän kotiseutumuseo (4)

Vieremä: Valkeisten vanha koulu ja kansakoulumuseo (2)
Muu: 

3. Mitä toivon museokohteessa vieraillessani opastus- ja opetuspalveluihin liittyen?

Vastaajat toivoivat maksuttomia käyntejä ja opastuksia sekä asiantuntevia, ikäryhmäkohtaisia, valmiita opetuspaketteja. Nykytekniikan käyttöä (esim. mobiililaitteita) toivottiin käytettävän enemmän. Asiakaspalveluhenkilökunnan perehdyttäminen tehtäviinsä oli tärkeää; heiltä toivottiin asiantuntemusta, hyvää asiakaspalveluasennetta, opetusosaamista ja tietoa siitä kuinka eri ikäiset toimivat.

4. Missä asioissa on kehitettävää?

Aukioloajoissa, tiedottamisessa ja markkinoinnissa, opetuspaketeissa ja materiaaleissa. Oppaiden tulisi osata soveltaa esitystään eri ikätasoille sopivaksi ja opettajien pitäisi päästä museoon ilmaiseksi tutustumaan ennakolta näyttelyihin. Oppimateriaalit mobiilisti käyttöön, tapahtumapäiviä myös koulujen lukuvuoden aikana, aukioloajat kouluille ja päiväkodeille sopivat. Opastuksien elävöittämistä toivottiin draaman keinoin, teematapahtumin ja työnäytöksin.

5. Mistä kannattaisi ottaa mallia?

Ruotsista, Serlachius -museoista, Valtion taidemuseosta, Kuopion taidemuseosta. Eri teatteriryhmät ovat pitäneet teatteriesityksiä museoissa. Tehtäviä joilla käynnin jälkeen on voitu jatkaa luokassa työskentelyä.

6. Missä asioissa museot ovat onnistuneet hyvin?

Kehutut kohteet: Juhani Ahon museo, Iisalmen luontomuseo, Vieremän kotiseutumuseo.

Vastauksissa mainittuja onnistumisia: perinneleikkiä ja infoa entisajan elämästä, paljon historiaa. Esineistöä, joka pitää välillä herättää henkiin (esim. tutustuminen savottaelämään näytelmän avulla). Museot elämys jo sinänsä, ihmettelyn, ihastelun ja kysymysten paikkoja.

Ystävällinen palvelu, monipuoliset opastukset, hyvät opetusmateriaalit koululaisille. Esineistö ja tilat hyvässä kunnossa, monipuolisuutta löytyy. Museotoimijoiden yhteistyö on edistynyt hienosti ja aineistoja on saatu Pulkka-sivustoon. Saavutettavuus on edistynyt. Museoissa on järjestetty tapahtumia ja niihin on haettu uutta toimintaa. Uudet työtavat esim. museosalkut ja oppimispelit kiinnostavia.

7. Oletko käyttänyt Pulkka-palvelusta löytyviä Ylä-Savon museoiden verkkoaineistoja? Mitä mieltä olet palvelusta?

Joillekin vastaajille sivusto oli tuttu. Kehittämiskohteita: sivusto ei ollut selkeä, ei helppo löytää hakukoneella tai -sanoilla, aineistot monen klikkauksen takana. Aakkos- tai museokohtaista järjestystä materiaaleihin toivottiin. Sisältö vaihtelevaa, vaikeaa löytää haluamansa.

8. Miten toivoisit verkkoaineistoja kehitettävän?

Enemmän opetukseen suoraan sopivia materiaaleja, valmiita tehtäviä, lisää sisältöjä havainnollista kuvamateriaalia käyttäen.Virtuaalinen museokäynti; mukaan ääntä, liikkuvaa kuvaa.
Tehtäviä myös esikouluikäisille? Oppilaitosyhteistyö/kansalaisopiston ryhmät/nuoria/vanhuksia tekemään aineistoja. Mobiilikäyttö.

9. Miten museot ovat onnistuneet huomioimaan eri asiakasryhmät? Missä mielestäsi olisi kehitettävää?

Erilaiset asiakasryhmät on huomioitu koko ajan entistä paremmin. Valmiita museopolkuja tai museokierroksia useampiin kohteisiin voisi olla tarjolla kuten myös valmiita yhteisiä materiaaleja.

Esteettömyydessä, tiedotuksessa ja markkinoinnissa parannettavaa. Erityisryhmät huomioitava paremmin. Museot tutuksi esim. lapsiperheille, vanhuksille, aikuisille. Asiakasryhmille palveluiden kohdentaminen paremmaksi.

10. Muut kommentit:

Koululaisryhmät eivät saa olla liian suuria. Jo parikymmentä oppilasta on liikaa, mutta tällaisen ryhmän mukana tulisi olla opettajan lisäksi ainakin yksi aikuinen. Museokäynnin ennalta valmistelu luokassa on tärkeä, esim mitä tullaan katsomaan ja kokemaan, miten museossa käyttäydytään. Opettajan tulisi ennakkoon tutustua museoon ja siihen lienee aina mahdollisuus. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voisi itse olla aktiivisempi museopalvelujen käyttäjä. Yhteinen museosivusto, johon koostuisivat kaikkien alueen museoiden päivitykset? 

Museot mielletään usein pölyisiksi, pysähtyneiksi paikoiksi, pöllytelkää hiukan:)

Museoita ei ole koskaan liikaa. Erikoistuminen omaan alaan hyvä juttu.

Maksuttomia, yksinkertaisesti toteutettavia malleja verkkoaineistoille

Nämä mallit ja ehdotukset perustuvat hankkeen aikana käytännössä kokeiltuihin
- yksinkertaisiin teknisiin ratkaisuihin joita pystyy käyttämään ilman erityisosaamista
- olemassa oleviin aineistoihin jotka halutaan paremmin saavutettavaksi verkon kautta
- maksuttomiin ohjelmiin jotka ovat kaikkien käytössä
Kaikki tässä olevat esimerkit ovat ensimmäisiä yrityksiä, ilman manuaalien lukemista. Videoita tehdessäni huomasin että pyörivä toimistotuoli olisi erityisen näppärä lisävaruste panoraamaottojen tekemiseen.

Yksinkertainen museon esittely tai verkkonäyttely: Windowsin Power Point -esitys joka muunnetaan valmiina PDF-muotoon. Pulkka-Pohjois-Savon muisti –sivustolle voi viedä aineistoa ainoastaan PDF-muodossa. http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ Hankkeen aikana toteutettujen verkkonäyttelyiden pohjana on käytetty valmista PP-pohjaa nimeltä perinteinen valokuva-albumi: https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgaDFkU2NoQ3JiZ1k/view?usp=sharing
Museolta on saatu sen käyttämää esittelytekstiä jonka pohjalta esityksen teksti on laadittu. Museosta aiemmin otettuja kuvia on käytetty kuvamateriaalina. Samasta kohteesta on tehty useita lyhyempiä esittelyjä eri aihepiireistä (esim. rakennukset, näyttely). Esimerkki toteutuksesta: http://www.pohjois-savonmuisti.fi/documents/10543/0/Aholan+talomuseo%2C+Vuonamon+kyl%C3%A4%2C+Keitele

Kyläkävely, arkkitehtuurireitti, mobiiliopastus: Maksuton Google MyMaps palvelu mahdollistaa reittien ja opastusten luomisen verkkoon: https://www.google.com/maps/d/   Esimerkki toteutuksesta: Lapinlahden taidekadun verkkoaineistoa täydentävä kartta: https://www.google.com/maps/d/edit?mid=zNhonioCgE0A.kpmDYc2jTlUY&usp=sharing   

Yksinkertainen videoesittely museosta, maisemasta tai interiööristä: Toteutettiin edullisen älypuhelimen videotoiminnolla, aineisto lähetettiin puhelimen sähköpostiyhteydellä hankkeen gmail-osoitteeseen ja tallennettiin Driveen. Aineisto jaettiin Driven linkkitoiminnolla. Esimerkkejä toteutuksesta: Tuulinen syyspäivä Aholan talomuseon mäellä:

https://drive.google.com/open?id=0B_ntcIAkxOGgOXdqWnFtdnl6SmdGRnRjeXBpODF2N2hkUklj

https://drive.google.com/open?id=0B_ntcIAkxOGgR1hlQ2FydWhtNDBHQkQxR2VtN0xtQ19mWWdV

https://drive.google.com/open?id=0B_ntcIAkxOGgWlg1d18tZ0dJTmFpRDdqZFRmblVVXzdoNG9F

https://drive.google.com/open?id=0B_ntcIAkxOGgTmhaTHQ0TWkwV2FORnB0ZlVielZMVjl4bTYw

Ylä-Savon kulttuurifoorumi 16.11. Väärnin pappilassa

Eilen järjestettiin Ylä-Savon kulttuurifoorumi. Tunnelmallisessa Väärnin pappilassa oli mukavasti väkeä, alla illan aikana esitelty aineisto tutustuttavaksi myös niille jotka eivät paikalle päässeet:

Kulttuurituotteiden myynti

Minna Kettunen http://www.vaarninpappila.fi/

Käsityölähtöinen yrittäminen

Jari Puttonen http://jpstudiokeramiikka.fi/

Ylä-Savon paikallismuseoiden kehittämishanke

Esittely: https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgZlozeUxHQ0RMcHc/view?usp=sharing

Ann-Mari Karvinen http://ylasavonpaikallismuseot.blogspot.fi/ ja http://eemil.fi/

Hyvinvointia ja elinvoimaa ikäihmisille Ylä-Savon aluetaiteilija-hanke

Leena Mulari http://www.vierema.fi/fi/Matkailu/Kulttuuri/Aluetaiteilija

Yhteistyötä teatterista ja Taiteesta tuotteeksi –hankkeet

Esittely: https://drive.google.com/openid=0B_ntcIAkxOGgalNwRldEQkxHSDFSb0hLVEFERkpteHFrS01N

Salla-Mari Koistinen http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kulttuuritoimi/Hankkeet/Yhteistyota-teatterista ja http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kulttuuritoimi/Hankkeet/Taiteesta-tuotteeksi

Ylä-Savon kulttuuristrategia 2020 julkistaminen

Kuntien kulttuurivastaavat (paikalla Sanna Marin-Kainulainen, Iisalmi; Maija-Leena Kemppainen, Vieremä; Kirsti Tiirikainen, Lapinlahti ja Eero Pitkänen, Sonkajärvi)

Ylä-Savon kuntien kulttuuriyhteistyö: https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgVFAzQ0hNbVlLUWh6Z3BKV1k0RVowcUszWnJr/view?usp=sharing              

Ylä-Savon kulttuuristrategia 2020 https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgM1J1Mk1FbTZNeEd6ZUYwcXRjMWRtUDZLXzdV/view?usp=sharing

Museot oppimisen, projektien ja tutkimuksen paikkana

Kouluille ja historian harrastajille

Hankkeessa on parhaillaan meneillään kysely, jossa selvitetään kuinka meidän pitäisi kehittää museoiden oppimis- ja opastuspalveluja eri asiakasryhmille. Kyselyyn voi vastata 30.11. saakka täällä: http://goo.gl/forms/nQJWZIg7BL

Opiskelijoille ja tutkijoille

Ylä-Savon paikallismuseot voivat olla projektien, oppimisen ja tutkimuksen aiheita myös edistyneemmille opiskelijoille ja tutkijoille. Keräsimme kesällä 2013 ja 2015 museoiden työntekijöiltä ehdotuksia tutkimus- ja projektiaiheiksi. Vuonna 2013 kerätyt aiheet löytyvät tältä: https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgVWpQQlpUMG95R28/view?usp=sharing

Kesällä 2015 kerättyjä tutkimus- ja projektiaiheita listattuna alla:

IISALMI: JUHANI AHON MUSEO

• Lähimenneisyyden tallentaminen: Juhani Ahon museon kokoelmapolitiikka lähtee kirjailija Juhani Ahon ja 1800-1900-luvun vaihteen maalaispappilaympäristön tallentamisesta. Siihen liittyen kokoelmaa ei enää aktiivisesti kerrytä saati olla tallennettu lähimenneisyyttä. Lähihistorian tallennussuunnitelma muodostetaan, ehdotuksia teemoiksi: Museon aiheet ja teemat mediassa, tutkimuksissa, kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Juhani Ahon rooli esimerkiksi kouluissa eri aikoina; opettajien ja oppilaiden haastattelut, Ahon näkyminen koulukirjoissa ja esim. äidinkielen kirjalistoilla. Mansikkaniemeen liittyvät vaiheet ja historia: esim. Mansikkaniemi matkailukohteena, evakkojen asuttamispaikkana, retkeilymajana, tapahtumapaikkana (Nuorisoseurojen maakuntajuhlat jne.), maatilana. Suomen sota Ylä-Savossa ja Iisalmessa, tarinoiden lähde, markkinointikäyttö. Juhani Aho teemaisten seurojen ja yhdistysten vaiheet esineet, ihmisten kuvat (osallistava keräys?).

• Pappilat maaseudun modernisoitumisen ja sivistyksen keskuksina; esim. puutarha- ja maatalous, keksintöjen leviäminen, terveys- ja talousopit, koskien perkaukset ja järvien kuivaukset. Tämän voisi yhdistää esim. puutarhalaatikoihin ja yleensä rakennuksen puutarhaympäristöön (lisätietoa perinnekasveista esim. QR-koodilla).

• Juhani Ahosta ja Mansikkaniemestä saisi aineksia monialaiseen museokirjaan.

• Museon aluetta ja rakennusperinnettä esittelevää yleisömateriaalia esim. nettiin. Sivusto joka perustuisi alueen karttaan jossa rakennuksia painamalla saisi lisätietoja paitsi kyseisestä talosta myös sen käyttötarkoituksista ja rakennusteknisistä ratkaisuista toimisi myös paikanpäällä esim. QR-teknologian avulla.

• Museon käyttökokoelma ennen kaikkea koululais- ja päiväkotiryhmille.

• Herännäisyys. Opastuskierros esim. Koljonvirran seurojen yhteydessä.

• Juhani Aho pasifistina, lapsuus Suomen sodan taistelupaikalla.

KEITELE: AHOLAN TALOMUSEO

• Museon kirja- ja lehtikokoelma. Luetteloituja niteitä on lähemmäs 300, lehtiäkin on satoja. Osan tiedot on jo viety webmuskettiin. Digitoinnin jatkaminen ja numeroimattomien kirjojen ja lehtien inventointi ja niiden harkinnanvarainen numerointi ja luettelointi.

• Museon asiakirja- ja valokuva-aineiston luettelointi ja asianmukainen, järjestelmällinen arkistointi.

• Aholan kylä ihmisten kokoontumispaikkana eri vuosikymmeninä; museon asiakkaiden kertomusten perusteella Ahola on ollut monenlaisten kokoontumisten ja tapahtumien näyttämönä jo ennen museoaikaa. Tästä voisi tehdä laajemman selvityksen ja miettiä Aholan roolia tästä näkökulmasta myös suhteessa muihin kylän taloihin ja rakennuksiin.

• Huttusten Ahola 130 vuotta (esim. näyttely, muistitiedon kerääminen). Huttusten suku on asunut Aholassa aina 1850-luvulta 1970-luvun loppuun asti. Erityisesti paikallismuseoissa tulisi korostua kontekstin merkitys ja ”Huttuset” on erittäin oleellinen konteksti Aholalle. Museon asiakkaita selvästi kiinnostaa keitä Aholassa on asunut, ja millaisia ihmisiä he ovat olleet. Tällainen tieto lisäisi museokokemuksen syvyyttä ja vaikutusta.

• Erämökit Keiteleellä ja lähiseuduilla. Sijainnin paikallistaminen ja tutkimus.

• Keiteleen ja lähiseutujen tärkeimmät kulkuväylät. Syyt kulkuväylien syntyyn, miten ne ovat kehittyneet ja onko niiden rooli muuttunut aikojen saatossa, ja jos niin miten.

• Talvi- ja jatkosodan vaikutukset Keiteleellä. Aholan esinekokoelmasta löytyy kunniamerkkejä ja sururistejä sotiin liittyen.

• Koulutoiminta Aholassa. Aholassa toimi Vuonamon kylän koulu 1920- ja 1930-luvuilla.

• Keiteleen folkloristinen perintö: paikallistarinat ja –sadut yms. ja niiden juuret ja merkitys.

• Näyttelytekninen selvitys: miten aittarakennuksesta saadaan toimiva, vaihtuvien näyttelyiden tila.

LAPINLAHTI: SUOMEN ASUTUSMUSEO

• Anni Mureen puutarha: Mureen aikaan talon takapihalla oli marjapensaita ja kukkia, mutta vuosikymmenten kuluessa puutarha on kuihtunut. Kukkia on myös siirretty muualle, joten alkuperäisiä Annin pioneja löytyy naapuritaloista. Annin puutarha tulisi perustaa uudelleen, tehdä suunnitelma ja toteuttaa se.

• Mureen sisarusten reseptit: Sisarusten vihkoissa ja keittokirjojen välissä on erilaisia ruoanlaitto-ohjeita, joista voisi koota reseptikirjasen. Se olisi hyvä myyntituote Asutusmuseon matkamuistovalikoimaan.

• Tutkimus Yrjö Mureen poliittisesta toiminnasta: Yrjö Mure oli tunnettu karjalaisten luottomies, joka oli mukana hoitamassa yhteisiä asioita 1940-luvulta 1970-luvun alkuun. Yrjön toimintaa voisi tutkia Asutusmuseon arkistosta kirjeistä ja vihkoista, joiden lisäksi tietoja tulisi etsiä muista arkistoista.

• Puimalakahvion, muiden yleisötilojen ja säilytystilojen puukalusteiden suunnitteleminen ja toteuttaminen: Esimerkiksi Puimalakahvio kaipaa uutta matkamuistojen myyntivitriiniä.

• Savupiippujen korjaaminen: Talon, navetan ja saunan savupiippujen yläosat ovat kuluneet saumoistaan sekä osa tiileistä on halkeillut. Korjattavana olisi kolme savupiippua.

• Navetan ikkunoiden ja karmien entisöinti: Navetan etupuolen ikkunat kaipaavat korjausta ja lahokohtien paikkaamista.

• Lapinlahden asutustilojen valokuvaaminen: Lapinlahden asutustilat on valokuvattu 1980 - 1990-luvun vaihteessa, joten nyt olisi sopiva aika uusia valokuvaaminen.

• Lapinlahden kirkonkylän sotienjälkeisten asutustonttien tutkimus: Nykydokumentoinnin keinoin voisi tehdä katsauksen kirkonkylän asutushistoriaan, johon vaikutti olennaisesti siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen asutustonteille. Niitä perustettiin mm. Väärnin pappilan pelloille.

• Luhin alueen asutustilojen tutkimus ja aiemman runsaan tutkimuksen yhteen nivominen (Waris, Jyrkilä jne.): Lapinlahti on ollut useassa siirtokarjalais- ja asutustilatutkimuksessa keskeisenä alueena.

• Suomen Asutusmuseon ja Lapinlahden asutustilojen verkkomateriaalien suunnitteleminen ja tuottaminen: Erilaisten sovellusten avulla verkkoon voisi rakentaa jatkuvasti saatavilla olevan seinättömän museon ja toisaalta eräänlaisia virtuaalisia polkuja Luhin, Lammakkeen tai kirkonkylän asutusalueille.

VIEREMÄ: KOTISEUTUMUSEO

• Museoalueen uudistaminen kokonaisuutena: esteettinen, historiallinen ja toiminnallinen ratkaisu.
• Museon välittömässä läheisyydessä sijaitsevien vanhojen koulurakennusten liittäminen museokäynnin yhdeksi kohteeksi.

• Esinevarastona toimivan koulurakennuksen remontoinnin loppuunsaattaminen ja täten esineiden säilymisen turvaaminen.

• Pärekattoisten rakennusten kattojen muuttaminen tummaksi peltikatoksi: runsaan havupuuston takia pärekattojen ennallistaminen ei järkevää vaan vanha puhdistettu katto säilytettävä peltikaton alla.

• Museokauppa harkittavaksi (sijoitettavaksi kunnanvirastolle tai nettiin).
• Laaja ulkomuseoalue ja autenttiset rakennukset: perinnerakentamista esittelevää materiaalia esille tai nettiin.

• Museon kokoelmien kaksoiskappaleet tutustuttaviksi koululais- ja päiväkotiryhmille.

Valmista tutkimusta

Esimerkkinä valmistuneesta tutkimuksesta voi mainita juuri julkaistun pro gradu-työn:

Hannu Heikkilä käsittelee tutkielmassaan salmilaisen Mureen evakkoperheen elämäntapaa uusilla asuinsijoilla Lapinlahden Alapitkällä vuosina 1944 - 1974. Työn pääotsikko - "Hänen ammattiloil ei juuri helpol piä elä" - on Anni Mureen lausahdus, jolla hän kuvasi veljeään Yrjöä pienviljelijänä. Asetelma koski yleisemminkin asutustilallisia, jotka raivasivat, rakensivat ja tekivät työtä alkeellisissa olosuhteissa. 1960-luvun kuluessa asutustilat kävivät kannattamattomiksi, joten kohdattavana oli uudenlaisia vaikeuksia. Pientalonpoikainen elämäntapa menetti merkityksensä, ja Mureenkin tila jäi kesäasunnoksi vuonna 1974.

Fyysisen ympäristön ja toimeentulon lisäksi Heikkilä tarkastelee tutkielmassaan siirtokarjalaisten sosiaalis-kulttuurista elinpiiriä. Evakkovuodet näyttäytyvät varsin ristiriitaisina, koska tutkielma perustuu yksityiseen kirjeenvaihtoon. Siellä käsiteltiin konflikteja, jotka unohdettiin, jotta yhteiselo savolaisten kanssa sujuisi. Toisaalta kyse on laajemmasta arkisen rauhaan palaamisen ilmiöstä, mikä ei koskenut vain siirtoväkeä. Olosuhteiden alkaessa vakiintua siirtoväki osallistui aktiivisesti yhteisten asioiden hoitamiseen. Heille oli tärkeää, että oman ryhmän edustajia oli mukana toiminnassa. Tutkielmaan voi tutustua JYX julkaisuarkistossa osoitteessa:  https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/47354 

Oppilaitosyhteistyön kehittäminen on museoiden tulevaisuutta

Kuten yllä kerrotusta otoksesta käy ilmi, löytyy Ylä-Savon paikallismuseosta monenlaista tutkittavaa ja kehitettävää. Aiheita voi mielellään ehdottaa myös itse. Harjoittelu-, opinnäytetyö- ja projektiaiheita löytyy runsaasti eri alojen opiskelijoille. Omaa projektia kannattaa ehdottaa kunkin museon toiminnasta vastaavalle henkilölle / organisaatolle. 

Maakunnallinen museopäivä Kuopiossa 6.11.

Vuosittainen maakunnallinen museopäivä järjestettiin perjantaina Kuopiossa.  Ohjelmassa oli myös tämän hankkeen esittely, aineisto tutustuttavissa tästä linkistä: https://drive.google.com/file/d/0B_ntcIAkxOGgVmx1ZjJOZl8ya0k/view?usp=sharing

Päivän aikana kuultiin myös Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton kotiseutukasvatushankkeesta, siihen voi tutustua täällä: http://www.kotipihlaja.fi/kotiseutukasvatushanke/

Päivän päätteeksi päästiin vierailemaan uudistetussa Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Riisassa: http://www.ortodoksinenkirkkomuseo.fi/

Kehitetään yhdessä museoiden oppimispalveluita

Museo haluaa olla asiakkailleen oppimisen ja elämysten paikka. Ylä-Savon paikallismuseohankkeen kautta kehitetään alueen museoiden opetus- ja opastuspalveluja. Toivomme kuulevamme kokemuksia ja toivomuksia siitä, kuinka museot pystyisivät palvelemaan paremmin eri oppimis- ja opastuspalveluja käyttäviä asiakasryhmiä. Vastata voivat kaikki aiheesta kiinnostuneet. Erityisesti toivomme kommentteja erilaisilta oppilaitoksilta, varhaiskasvatuksesta, kerhojen ja harrastajaryhmien ohjaajilta sekä vanhusten ja erityisryhmien palveluilta. Kerro kokemuksesi ja kehittämistoiveesi museoiden oppimispalveluista 30.11. mennessä vastaamalla tähän lyhyeen kyselyyn:

http://goo.gl/forms/nQJWZIg7BL

Lisätietoja:

Ann-Mari Karvinen

ann-mari.karvinen@eemil.fi

040 187 2701

Ylä-Savon kulttuurifoorumi 16.11. Lapinlahdella Väärnin pappilassa: http://www.vaarninpappila.fi/