Paikallismuseoiden toiminnassa vapaaehtoisten rooli nousee
merkitykselliseksi. Jo paikallismuseoiden perustamisen taustalla vaikutti
paikallisten kulttuuriperintöharrastuneisuus sekä kotiseuturakkaus. Nykyään paikallismuseotyöhön Suomessa
osallistuu vuosittain n. 10 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset ovatkin
pienillä resursseilla toimiville paikallismuseoille kullan arvoisia. Myös
vapaaehtoiset voivat saada harrastuksestaan paljon. Parhaimmillaan
osallistuminen vapaaehtoistyöhön vahvistaa vapaaehtoisen identiteettiä sekä
lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Paikallismuseoita ylläpitää kuntien, säätiöiden ja muiden
toimijoiden ohella yhdistykset, joiden ylläpitämiä museoita on Suomessa n. 440.
Näiden joukkoon kuuluu myös Lapinlahdella kotiseutumuseotyötä pyörittävä Lapinlahti-Seura
ry. Yhtenä seuran aktiivisena jäsenenä on seuran sihteerinä toimiva Mirja
Lehikoinen, joka osallistuu niin seuran talkoisiin kuin vetää opastuksia. Nyt
pääsemme tutustumaan Mirjaan sekä Lapinlahti-Seuran toimintaan lähemmin.
Kerrotko hieman taustoistasi?
Olen Mirja Lehikoinen. Synnyin Lapinlahdella ennen talvisotaa.
Olen toiminut äidinkielen ja historian opettajana ja pisimmän urani tein
Rautavaaran peruskoulussa. Palasin Lapinlahdelle vuonna 1991 ja opetin Matin ja
Liisan yläasteella aina vuoteen 1999 asti, jolloin jäin eläkkeelle. Asun
synnyinkodissani Lapinlahdella.
Miten lähdit Lapinlahti-Seuran toimintaan mukaan?
Olin toiminut kotiseutuyhdistyksessä jo asuessani Rautavaaralla.
Muutettuani Lapinlahdelle minua pyydettiin mukaan Lapinlahti-Seuraan.
Kotiseutuasiat ovat aina kiinnostaneet minua niin ammattini puolesta kuin
harrastuksena.
Mitä toiminta on antanut sinulle?
Olen oppinut todella paljon uutta ja tuntemaan paremmin Lapinlahden
historiaa. Olen myös päässyt kurkistamaan ammattimaiseen museotyöhön, koska
Lapinlahti-Seura tekee paljon yhteistyötä Halosten museosäätiön kanssa.
Toiminta Lapinlahti-Seurassa on ollut mielenkiintoista sekä antoisa harrastus.
Kuinka paljon seuralla on jäseniä ja minkälaisia?
Jäseniä on viime vuosina ollut noin 75. Suurin osa
jäsenistöstä on keski-ikäisiä ja vanhempia henkilöitä, mutta myös nuorempia on.
Mukana on niin naisia kuin miehiä.
Mitä seuran toiminta sisältää?
Seuran perustehtävänä on vaalia alueen henkistä ja
aineellista kulttuuriperintöä ja tuoda sitä esille. Seura tekee paljon
yhteistyötä Halosten museosäätiön kanssa. Esimerkiksi olemme yhdessä toteuttaneet
näyttelyitä. Seuralla on yhdeksänhenkinen johtokunta, joka kokoontuu kaksi-kolme
kertaa vuodessa.
Ketkä ovat tervetulleita mukaan toimintaa?
Kaikki kiinnostuneet nuorista vanhoihin ovat erittäin
tervetulleita. Mukana voi olla sen verran kuin aikaa ja kiinnostusta riittää.
Yhteistyötä eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa voisi olla enemmän.
Mitä toiminnassa mukana oleminen voi tarjota?
Lapinlahti-Seurassa pääsee tutustumaan kotiseudun
menneisyyteen ja erityisesti sen rikkaaseen kulttuurihistoriaan. Tutkimusten
mukaan kulttuuriharrastukset lisäävät elinvuosia. Lapinlahden menneisyydestä
löytyy vielä paljon tutkittavaa ja omiin juuriin pääsee tutustumaan monipuolisesti.
Itse harrastan myös sukututkimusta ja olen huomannut, kuinka se tukee
Lapinlahden menneisyyden tutkimusta ja toisinpäin.
Mitä annettavaa kotiseutuyhdistyksillä on
nyky-yhteiskunnassa?
Niiden toiminta vahvistaa nimenomaan omien juurien
tuntemista sekä ihmisten identiteettiä. Se myös lisää ihmisten arvostusta
lähiympäristön kulttuuriperintöön. Sitä kautta myös luonnon arvostaminen kasvaa.
Minkälaisia haasteita Lapinlahti-Seuralla on?
Aineistojen sekä kokoelmien hallintaan ja hoitoon
tarvittaisiin lisää resursseja. Seuraan kaivattaisiin myös mukaan lisää
aktiivisia toimijoita.
Mitä uutta Lapinlahti-Seuralla on tiedossa?
Taidemuseolla ollut
Entisajan koulu -näyttely on saanut jatkajakseen Entisajan koulu
-kiertonäyttelyn, ja sen rinnalle on valmistumassa syksyyn mennessä Power Point
-esitys. Näitä tarjotaan mm. kouluille, palvelutaloihin ja vaikkapa
kotiseutuiltoihin.
