7.7.2014

Paikallismuseot ja vapaaehtoistyö


Paikallismuseoiden toiminnassa vapaaehtoisten rooli nousee merkitykselliseksi. Jo paikallismuseoiden perustamisen taustalla vaikutti paikallisten kulttuuriperintöharrastuneisuus sekä kotiseuturakkaus. Nykyään paikallismuseotyöhön Suomessa osallistuu vuosittain n. 10 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset ovatkin pienillä resursseilla toimiville paikallismuseoille kullan arvoisia. Myös vapaaehtoiset voivat saada harrastuksestaan paljon. Parhaimmillaan osallistuminen vapaaehtoistyöhön vahvistaa vapaaehtoisen identiteettiä sekä lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Paikallismuseoita ylläpitää kuntien, säätiöiden ja muiden toimijoiden ohella yhdistykset, joiden ylläpitämiä museoita on Suomessa n. 440. Näiden joukkoon kuuluu myös Lapinlahdella kotiseutumuseotyötä pyörittävä Lapinlahti-Seura ry. Yhtenä seuran aktiivisena jäsenenä on seuran sihteerinä toimiva Mirja Lehikoinen, joka osallistuu niin seuran talkoisiin kuin vetää opastuksia. Nyt pääsemme tutustumaan Mirjaan sekä Lapinlahti-Seuran toimintaan lähemmin.



Kerrotko hieman taustoistasi?
Olen Mirja Lehikoinen. Synnyin Lapinlahdella ennen talvisotaa. Olen toiminut äidinkielen ja historian opettajana ja pisimmän urani tein Rautavaaran peruskoulussa. Palasin Lapinlahdelle vuonna 1991 ja opetin Matin ja Liisan yläasteella aina vuoteen 1999 asti, jolloin jäin eläkkeelle. Asun synnyinkodissani Lapinlahdella.

Miten lähdit Lapinlahti-Seuran toimintaan mukaan?
Olin toiminut kotiseutuyhdistyksessä jo asuessani Rautavaaralla. Muutettuani Lapinlahdelle minua pyydettiin mukaan Lapinlahti-Seuraan. Kotiseutuasiat ovat aina kiinnostaneet minua niin ammattini puolesta kuin harrastuksena.

Mitä toiminta on antanut sinulle?
Olen oppinut todella paljon uutta ja tuntemaan paremmin Lapinlahden historiaa. Olen myös päässyt kurkistamaan ammattimaiseen museotyöhön, koska Lapinlahti-Seura tekee paljon yhteistyötä Halosten museosäätiön kanssa. Toiminta Lapinlahti-Seurassa on ollut mielenkiintoista sekä antoisa harrastus.

Kuinka paljon seuralla on jäseniä ja minkälaisia?
Jäseniä on viime vuosina ollut noin 75. Suurin osa jäsenistöstä on keski-ikäisiä ja vanhempia henkilöitä, mutta myös nuorempia on. Mukana on niin naisia kuin miehiä.

Mitä seuran toiminta sisältää?
Seuran perustehtävänä on vaalia alueen henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja tuoda sitä esille. Seura tekee paljon yhteistyötä Halosten museosäätiön kanssa. Esimerkiksi olemme yhdessä toteuttaneet näyttelyitä. Seuralla on yhdeksänhenkinen johtokunta, joka kokoontuu kaksi-kolme kertaa vuodessa.

Ketkä ovat tervetulleita mukaan toimintaa?
Kaikki kiinnostuneet nuorista vanhoihin ovat erittäin tervetulleita. Mukana voi olla sen verran kuin aikaa ja kiinnostusta riittää. Yhteistyötä eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa voisi olla enemmän.

Mitä toiminnassa mukana oleminen voi tarjota?
Lapinlahti-Seurassa pääsee tutustumaan kotiseudun menneisyyteen ja erityisesti sen rikkaaseen kulttuurihistoriaan. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastukset lisäävät elinvuosia. Lapinlahden menneisyydestä löytyy vielä paljon tutkittavaa ja omiin juuriin pääsee tutustumaan monipuolisesti. Itse harrastan myös sukututkimusta ja olen huomannut, kuinka se tukee Lapinlahden menneisyyden tutkimusta ja toisinpäin.

Mitä annettavaa kotiseutuyhdistyksillä on nyky-yhteiskunnassa?
Niiden toiminta vahvistaa nimenomaan omien juurien tuntemista sekä ihmisten identiteettiä. Se myös lisää ihmisten arvostusta lähiympäristön kulttuuriperintöön. Sitä kautta myös luonnon arvostaminen kasvaa. 

Minkälaisia haasteita Lapinlahti-Seuralla on?
Aineistojen sekä kokoelmien hallintaan ja hoitoon tarvittaisiin lisää resursseja. Seuraan kaivattaisiin myös mukaan lisää aktiivisia toimijoita.

Mitä uutta Lapinlahti-Seuralla on tiedossa?
Taidemuseolla ollut Entisajan koulu -näyttely on saanut jatkajakseen Entisajan koulu -kiertonäyttelyn, ja sen rinnalle on valmistumassa syksyyn mennessä Power Point -esitys. Näitä tarjotaan mm. kouluille, palvelutaloihin ja vaikkapa kotiseutuiltoihin.