21.7.2015

Pöljän kotiseutumuseo – esinekokoelmasta ja savutuvasta pienviljelijän pihapiiriksi

Ylä-Savon rajamailla Siilinjärven kunnan Pöljän kylässä sijaitsee Pohjois-Savon vanhin kotiseutumuseo. Kotiseutumuseon syntyyn 1920- ja 1930-lukujen taitteessa liittyi huoli esi-isien elämäntavan häviämisestä, joten museon suojiin haluttiin tallentaa viimeisiä rippeitä katoavasta kansankulttuurista.

Talonpoikaisen elämänmuodon murrokseen havahtui muiden muassa Pöljän kansakoulun opettaja Elsa Laitinen (myöhemmin Väänänen), joka ryhtyi oppilaidensa kanssa keräämään talonpoikaisesineitä luokkahuoneen hyllyille 1920-luvulla. Keräily alkoi piirustustunnille tarvittavista malleista. Pian sana opettajan keräilyharrastuksesta kiiri kylälle, ja luokan hyllyt täyttyivät kyläläisten lahjoituksista.

Ahtauden lievittämiseksi heräsi ajatus savutuvan hankkimisesta esineiden sijoituspaikaksi. Sopiva savutupa löytyi läheiseltä Kalliolammen tilalta, mutta talon vanhaemäntä, Eeva Väänänen, halusi asua elämänsä loppuun saakka vanhassa kodissaan. Emännän kuoltua savutupa siirrettiin talkoilla Pöljän kansakoulun tontille kotiseutumuseoksi. Savutuvan siirtoon osallistui 28 miestä ja 20 hevosta, ja kotiseutumuseo vihittiin käyttöön vuonna 1933.

Pöljän kotiseutumuseon pihapiiriä: savutupa, aittarivi ja navettarakennus: tähän tapaan pienviljelijät elivät 100 vuotta sitten.
Savutupa sai rinnalleen morsiusaitan, joka lienee peräisin 1700-luvulta. Sen jälkeen, kun opettaja Elsa Väänänen luopui museon hoitamisesta 1960-luvun lopussa, savutupaan ja aittaan kerätty esinemuseo kasvoi ulkomuseoksi. Ulkomuseon esikuva löytyi Ahti Rytkösen kuvauksesta Savupirttien kansaa (1931):
”Asuinkartanoa vastapäätä pihan toisella puolella sijaitsee karjakartano, mihin kuuluvat päissä olevat navetta ja karjalato; niiden välissä on kuja ja kujan pohjassa useasti sikopahna ja lamponavetta. Samoin asuinkartanossa on tupa molemmissa päissä, niiden välissä porstua ja porstuan pohjassa kamari. Pihan toisessa päässä on tallikartano, missä hevosen huoneen lisäksi on aittoja. Tätä vastapäätä saattavat olla sauna ja kota. Kahta tupaa ei suinkaan kaikissa paikoissa ole. Varattomat eläjät saavat ahtautua yhteen pirttipahaseen”.
Niinpä museopihaan siirrettiin lisää aittoja, navettarakennus latoineen, riihi ja sauna. Rakennukset ryhmiteltiin uudelleen entiselle kansakoulun pellolle kuvaamaan 1800- ja 1900-lukujen taitteen pienviljelijän tai vauraan torpparin pihapiiriä.

Riihen seinällä on hevoskierron ratas.
1960- ja 1970-lukujen vaihteessa ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista löytää ulkomuseoon sopivia rakennuksia. Esimerkiksi navetta ja lato oli rakennettava kahdesta vanhasta aitasta, joiden väliin jätettiin kuja. Yhden savutuvan jatkoksi etsittiin sopivaa tupaa, mutta sitä ei löytynyt. Riihen kylkeen rakennettiin ruumennus, jota ei ollut. Samoin saunaan piti tehdä uudet lauteet ja kiuas, mutta kiuas rakennettiin väärin. Sen vuoksi sauna oli palaa, kun siirtäjät lämmittivät sitä kylpeäkseen.

Kotiseututalo on käytössä ympäri vuoden.
1970-luvun kuluessa ulkomuseon yläpuolelle puretun kansakoulun paikalle rakentui 1920-luvun pihapiiri. Siihen kuuluivat kansakoulun kaksi vanhaa ulkorakennusta sekä Kuuslahdesta Kemiran kaivosalueelta siirretyt aitta ja asuinrakennus, josta tehtiin kyläläisiä ympäri vuoden palveleva kotiseututalo. Samaan aikaan kotiseutumuseon kokoelma karttui ja luettelointityö eteni. Museo toimi kesäisin kotiseutujuhlien pitopaikkana, ja juhlat keräsivät yhteen paljon väkeä.


Katsaus kesän 2015 toimintaan – yhteistyötä Ylä-Savon paikallismuseoiden kanssa

Pöljän kotiseutumuseon kesäkauden 2015 päättää tapahtumaviikonloppu, joka on osoitus yhteistyön voimasta. Yhteistyötä tehdään niin siilinjärveläisten toimijoiden kuin Ylä-Savon museo- ja kulttuuriväen kanssa. 1.8. Keitele-Museo Oy:n lättähattu-museojuna kuljettaa nostalgiamatkalaisia Jyväskylästä Lapinlahdelle, ja tapahtumia on Pöljän kotiseutumuseolla, Pöljän pysäkillä, Suomen Asutusmuseolla ja Lapinlahden rautatieasemalla.

Näkymä Pöljän kotiseutumuseon navetasta.
Kohteita yhdistää ennen muuta rautatie. Ne ovat saman junaradan varrella melko lähekkäin, ja ihmiset ovat luontaisesti liikkuneet kylästä toiseen kuntarajoista välittämättä. Niinpä yhteistyökin on luontevaa ja ennen muuta mahdollisuuksia tarjoavaa. Yhdessä eri kohteet muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa voi vertailla esimerkiksi sitä, kuinka pienviljelijä eli kolmen lehmän maatilalla 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ja 1950-luvulla. Samoin Pöljän kotiseutumuseota ja Suomen Asutusmuseota yhdistää asutustoiminnan historia: kotiseutumuseo kertoo torppien itsenäistymisestä ja Asutusmuseo siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisesta maanhankintalain nojalla.

Pöljän kotiseutumuseon tapahtumaviikonlopussa 1. - 2.8. Ylä-Savon paikallismuseotkin saavat näkyvyyttä. Nimittäin Wanhan ajan markkinoiden ja Pikku-Marjan kesäpäivän ajan paikallismuseot esittäytyvät kotiseutumuseolla, kun Monenmoista museota -näyttely pystytetään markkinaväen ja lapsiperheiden ihmeteltäväksi. Pöljä kun sijaitsee aivan Ylä-Savon rajalla Siilinjärven pohjoisosassa, joten Ylä-Savon museokohteet voivat tarjota uusia elämyksiä ja kertoa jotakin uutta yhteisestä menneisyydestämme. Samoin Ylä-Savon museotoimijat ovat tervetulleita kurkistamaan, mitä Pohjois-Savon vanhimmasta kotiseutumuseosta löytyy ja mitä ajatuksia kotiseutumuseo tarjoaa oman museotoiminnan kehittämiseen.
Savusauna, jossa on n. 30 vuotta vanha tuohimalkakatto.

Eloaitta, niitty ja taustalla Pöljänjärvi.












Hannu Heikkilä
Museonhoitaja, Pöljän kotiseutumuseo
044 740 1317